No enpä sit koskaan päässykkää nukkumaa. Lähin käymään kaupassa ja hyvän ilman vuoksi päätin sitten lähteä pupuni kanssa hieman ulkoilemaan. Tuo tyttö on kova lenkkeilemään ja tuntuu ku olis pienen koiran kanssa ulkona. Pupu hyppii pitkin poikin ja aina joutuu pyytämään sitä vaihtaa suuntaa ku koti jää liian kauas. En oo kyl ennen toista samanlaista tavannu joka niin nauttis lenkkeilystä.

Lenkillä ku nyt oltiin niin siellä tuli vastaan koululaisryhmä (ala-aste ikäisiä) jotka innostu tosi paljon ku ne tuon pupun näki. Siel sit kilpaa arvuuteltiin että mikä eläin se oikeen oli. Tuli kissaa, kania, koiraa, hamsteria ja rottaa. Kaipa tuo neiti näyttää sitten vähän sekasikiöltä ku niidenki piti miettiä että mistä eläimestä oli kyse. Kyllä sieltä joku neiti sitten vihasena muille huusi että kanihan se on.

Se on kanssa hauska juttu että vaikka päivittäin käyn koiran kanssa lenkillä ja vastaan tulee paljon ihmisiä niin kukaan ei luo kahta silmäystä hurttaani, saatikka sitten että alkaisi juttelemaan mun kans. Pupun kanssa ulkoilu on taas aivan eri asia. Joka kerta kun olen vienyt tuon neidin ulos (mitä sattuu melko usein) vähintään yksi ihminen tulee puhumaan. Joskus on niitä tapauksia että kaikki vastaantulevat seisahtuvat juttelemaan ja siinä sitten tutustutaan ja päivitellään eläinkokemuksia. Eihän tuo mun pupuni sosiaalinen ole ja mieluummin se juoksee karkuun kun joku tulee pällistelemaan, mutta yllättävän hyvin se kerää ihmisiä ympärilleen.

Eli tarinan opetus on tässä! Jos muutat uudelle paikkakunnalle etkä tunne sieltä ketään tai muuten vaan haluat tutustua uusiin ihmisiin, niin osta pupu! Saat takuuvarmasti uusia tuttavuuksia.